Hulluusnapin painamiseen on vielä aikaa kolme yötä ja voin vain toivoa pääseväni ilmoittautumiskilpailusta läpi, mutta silti olen jo mielessäni ja paperilla piirtänyt jonkinlaisia suuntaviivoja siitä, millaisin eväin olen matkaan lähdössä.
Jos tätä lukee joku taustaani tietämätön, olen siis kilpa(kestävyys)urheillut pikkutytöstä lähtien. Ensimmäiset lajini olivat hiihto ja yleisurheilu, pyöräilyn aloitin näiden rinnalla 16-vuotiaana. Pyöräilyn saralta kaapista löytyy mm. ratapyöräilyn 3km takaa-ajon Suomen mestaruus kesältä 2009. Triahtlonin pariin löysin keväällä 2011, kun 2010 kesällä pyöräkisoissa vammautuneen ja leikatun polven kuntoutuksen yhteydessä kävin myös uintitekniikkakurssin ja sen myötä tunsin sen isoimman esteen väistyneen monivuotiseen triathlonkokeiluhaaveen tieltä.
Kevään 2011 loppupuolella hyppäsin keskenkaiken mukaan Aquaplussan ja Kaitsun oppiin triathlonkoululaiseksi. Kesällä innostuin lajista totaalisesti ja syksyllä 2011 aloitin Kaitsun henkilökohtaisessa valmennuksessa ja pääsin treenaamaan itseäni huomattavasti parempien triathlonistien mukana monta kertaa viikossa. Kesällä 2012 olinkin kehittynyt mielestäni hyvin ja tein toistaiseksi urani parhaan kisan Kuopiossa perusmatkan SM-kisassa ollen viidesnelikon Lehtonen, Boman, Väisänen, Söderström perässä. Kesästä 2013 piti tulla vielä parempi, mutta kävikin niin, että jo edellisessä postauksessa mainittuun Joroisten kolmiminuuttiseen ja lääkäriveneeseen oli käytännössä loppua koko harrastus – tai ainakin palo harrastukseen, kunnes se löytyi jostain mielen sopukoista uudestaan pari viikkoa sitten.
Luonnollisesti siis nyt jonkinasteista paluuta tehdessä mielessä on käynyt, että palaisin tuttuun ja turvalliseen Kaitsun valmennukseen, joka toisi mukanaan myös huikeita yhteistreenejä. Kuitenkin oman pään sisäistä keskustelua käytyäni, olen todennut, että lähden kuitenkin tähän melkein vuoden pituiseen matkaan liikenteeseen ainakin aluksi yksin ja omin neuvoin. Koska elämänrytmini ja työaikatauluni ovat sellaiset, että en pysty sitoutumaan yhteistreeneihin ja ottaisin niihin pääsemisestä turhaa stressiä itselleni (mitä en todella halua kesän 2013 jälkeen), teen asiat mieluummin nyt omassa rytmissä ja näin ainoastaan itselleni vastaten.
Samalla omaa mieltä helpottaa kuitenkin se, että tiedän, mistä apua saan, jos sitä kuitenkin tarvitsen. Kuten olen saanut näinä kahtena kuluneena vuotenakin, kun en ole oikein tiennyt harrastaisinko triathlonia vai enkö harrastaisi. Tietyt triathlonharjoittelun perusasiat olen oppinut Kaitsulta ja niitä aion soveltaa itseeni nytkin. Ja toisaalta, kestävyysurheilun osaamista löytyy läheltä niin paljon, että tiedän vähintäänkin keskusteluapua löytyvän heti, jos avaan suuni.
Täysmatka on minulle kuitenkin hyppy tuntemattomaan. Se on sellainen hyppy, josta vielä pari vuotta sitten sanoin, etten tule sitä hyppyä koskaan kokeilemaan. Oletan tietäväni, että perusperiaate, jolla täysmatkan triathlonista voi selvitä hengissä on harjoitella riittävästi, mutta järkevästi. Järkevällä tarkoitan sitä, että on otettava muun elämän asettamat rajoitteet ihan oikeasti huomioon ja kohdallani myös tämä varsin kirjava ja pitkä (vasemman jalan) vammahistoria sekä myös ne ongelmat, joita olen itselleni aikaansaanut olemalla sellainen stressaaja, jännittäjä ja paineiden kerääjä kuin olen.
Mutta mitä sitten riittävä treeni käytännössä tarkoittaa? Kun siirryin opiskelevan osa-aikaityöläisen roolista täyspäiväisesti työskenteleväksi keväällä 2013 totesin, että pystyn jalkojen päällä tapahtuvan työskentelyn lisäksi treenaamaan järkevästi ehkä sen 1h/päivä eli 7h viikossa. Viimeisen reilu vuoden aikana olen kyennyt pikkuhiljaa lisäämään määrää niin, että keskimäärin olen treenannut 10h/viikossa ja sen reilut 500h vuoden aikana. Viime kuukausina olen saanut määrää hilattua vielä vähän ylöspäin, keskimäärin 12 viikkotuntiin, joka tarkoittaisi n.600h / vuosi treenimäärää. Tiedän tällä ja pienemmälläkin tuntimäärällä mennyn läpi ironmaneja vaikka ties kuinka monella taholla, joten varmasti matkasta selviytyminen on ajankäytöllisesti täysin mahdollista.
Kysymys onkin enää siitä, kuinka tämän 600 tuntia käyttää tuottavasti hyväkseen. Talvella aion hiihtää kuten ennenkin. Aion hiihtää muutaman n.60km massahiihdon sekä joitakin lyhyempiä kisoja. Pyörällä ajaminen tullee talven aikana olemaan melko vähäistä, sillä tiedän entuudestaan hiihdon tekevän minulle varsin hyvää. Sen verran kuitenkin edessä oleva 180km aeroasennossa pelottaa jo nyt, että tein tämän melkein vuoden ekan lenkin tempopyörällä jo nyt torstaina ja pyrin istumaan tuossa olkapäät ja selän tappavassa yhdistelmässä ainakin kerran viikkoon läpi talven.
Kesällä en aio kilpailla käytännössä muualla kuin Tahkolla elokuun alussa, lukuunottamatta jotain pieniä viikkokisoja, iltarasteja ja mahdollista Jukolaa, joten koko kevät ja alkukesä on aikaa ajaa pyörällä pitkiä lenkkejä. Lisäksi mahdollisesti ja erittäin toivottavasti heinäkuulle on luvassa eräs runsaasti pyöräilyllinen viikko, jonka toteutuminen ei tosin ole minun vallassani millään tasolla.
Niin ja sitten ne tavoitteet, joita olen asettanut itselleni tälle matkalle. Tavoitteeni numero yksi on selvitä Tahkolla lähtöviivalle sellaisessa kunnossa, että voin rehellisesti sanoa nauttineeni koko vuoden matkasta, sekä olevani kunnossa ja vammaton. Tavoitteeni numero kaksi on ylittää maaliviiva Tahkon Piazzalla. Ajalla tai sijoituksella ei ole sinänsä mitään väliä, koska tämä on lähtökohtaisesti minun ja pääni kahdenkeskinen kamppailu, mutta kun kuitenkin sitä pohditte niin… Tiedän (koska kuulin), että osa päätöksestäni aiemmin viikolla lukeneista on jo arvioinut että voisin mennä matkan alle 11 tuntiin. Varmasti voisinkin hyvin harjoittelleena tällä taustalla, mutta itse pidän kaiken mennessä hyvin realistisena ajatuksena n. 12 tuntia. Tässä saisin käyttää uintiin 1h15min, pyöräilyyn 6h ja juoksuun 4h30min ja silti jäisi vartti tuhlattavaa vaihtoihin ja muuhun säätöön. Vaan kuten todettua, ajalla ei ole mitään väliä, kunhan kömmin kaikki 226 kilometriä jollain keinolla maaliin asti – luonnollisesti toki niin että toimitsijat vielä ovat paikalla ja ajanottokellot käynnissä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti